TEKNOLOGIAYRITYKSEN TYÖEHDOT 30.11.2021 JÄLKEEN

Teknologiateollisuus ry on päättänyt irtaantua työehtosopimuksista. Teknisesti tämä tehdään jättämällä solmimatta uudet työehtosopimukset nykyisen sopimuskauden päättyessä 30.11.2021.

Samalla perustetaan uusi työnantajaliitto niille yrityksille, jotka haluavat edelleen olla sidottuja valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, jotka uuden liiton on tarkoitus solmia.

Työnantajaliiton päätöksen vaikutuksista käytännössä

Uuteen työnantajaliittoon liittyneitä yrityksiä sitovat liiton solmimat sopimukset. Vielä ei tiedetä, millaisia nuo työehtosopimukset ovat.

Niiden yritysten asema, jotka eivät liity uuteen työnantajaliittoon, riippuu merkittävästi siitä, ovatko uuden liiton solmimat työehtosopimukset yleissitovia. Jos ne eivät sitä ole, voi työnantajaliittoon kuulumaton yritys pyrkiä sopimaan oman henkilöstön työehdoista täysin paikallisesti. Sopimus voidaan tehdä vaikkapa ammattiliiton tai sen alayhdistyksen kanssa. Vaikka uuden työnantajaliiton solmimat työehtosopimukset tulisivat yleissitoviksi, ne eivät koskisi työnantajaliittoon kuulumatonta yritystä, joka olisi sopinut oman työehtosopimuksen valtakunnallisen ammattiliiton kanssa.

Yleissitovaa työehtosopimusta on sen sijaan noudatettava yrityskohtaisen työehtosopimuksen rinnalla, jos yrityskohtainen työehtosopimus on solmittu vaikkapa työntekijäin ammattiosaston kanssa.

Työehtosopimusten laista poikkeavat määräykset

Teknologiateollisuuden nykyisissä sopimuksissa on mahdollista varsin laajasti sopia työehdoista paikallisesti. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, koska valtakunnalliset sopijajärjestöt ovat sen sallineet valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

Jos sopijapuolena työntekijäpuolelta on valtakunnallinen liitto, mutta työnantajapuolelta yritys, voidaan työehtosopimuksella poiketa ainoastaan eräistä säännöllisen työajan järjestämistä koskevista työaikalain säännöksistä. Näistä käytännössä merkittävin on yli kahdeksan tunnin pituiset säännölliset työvuorot ja yli 40 tunnin säännöllinen viikkotyöaika enintään vuoden pituisella tasoittumisjaksolla.

Jos työntekijöiden puolelta sopijapuolena ei ole valtakunnallinen yhdistys, ei työehtosopimuksella voida poiketa lakien säännöksistä sen enempää kuin nykyisinkään henkilökohtaisella työsopimuksella.

Palkansaajaliitot päättävät omasta puolestaan siitä, mitä sopimuksia ne mahdollisesti haluavat tehdä ja kenen kanssa.    

Työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja: jos yleissitovaa työehtosopimusta ei alalle synny

Ellei alalle synny yleissitovaa sopimusta, liittojen sopimat palkankorotukset poistuvat. Se lisää yrityksen mahdollisuuksia järjestää palkka-asiat työnantajan omista lähtökohdista aivan uudelleen.

Liittojen sopimien palkkausjärjestelmien poistuminen antaa työnantajalle mahdollisuuden luoda myös omia, yrityksen toimintaa ja tuloksentekoa paremmin tukevia järjestelmiä. Mahdollista on tehdä vaikkapa koko henkilöstölle yhteinen vaativuudenarviointijärjestelmä, jolla osoitetaan ”sama palkka samasta työstä”- periaatteen toteutuminen.

Haasteet ja uuden tilanteen hallinta

Jos jatkosta ei sovita ammattiliittojen kanssa, kaikki säännöllisen työajan tes-joustot, kuten pitkät tasoittumisjaksot, poistuvat, jos ne irtisanotaan. Työehtojen (palkka, työajat, lisät) yksipuolinen muuttaminen voi puolestaan johtaa työrauhahäiriöihin ja oikeudenkäynteihin. Vanhojen käytäntöjen jatkaminen sellaisenaan johtaa niiden muuttumiseen sitoviksi työsuhteen ehdoiksi.  Ja vielä: ellei ole mitään kollektiivista sopimusta, ei ole myöskään työrauhavelvollisuutta.

Keskeinen kannanotto on se, haluaako yritys edistää yleissitovien työehtosopimusten säilymistä. Jos yleissitova sopimus säilyy, pitää sitä noudattaa joko työnantajaliittoon kuulumisen tai yleissitovuuden perusteella, ellei työnantajaliittoon kuulumaton yritys solmi yrityskohtaista työehtosopimusta ammattiliittojen kanssa

Jos työnantaja päättää olla liittymättä alan uuteen työnantajaliittoon eikä yleissitovaa työehtosopimusta synny, tilanne muuttuu kokonaan.  Tällöin työnantajan pitää toimia ajoissa. Jos yritys päättää vain jäädä katselemaan, mitä muualla tapahtuu, se johtaa todennäköisesti siihen, etteivät työsuhteiden ehdot muutu lainkaan ja niiden muuttamisyritykset jatkossa vaikeutuvat olennaisesti. Vähitellen monista, ennen työehtosopimuksessa olleista määräyksistä, tulee ensin jälkivaikutuksen ja sitten yksipuolisesti noudatetun käytännön perusteella kunkin työntekijän henkilökohtaisen työsuhteen ehtoja.

Palkkapolitiikan uskottavuus (2).pptx (259900)